Takaisin kaikkiin artikkeleihin Takaisin kaikkiin artikkeleihin

Korkealentoista: Lentolipun hinta - Mitkä asiat todellisuudessa vaikuttavat?

KirjoittajaAleksi Seppo

Monelle matkailijalle pysyvä kuuma puheenaihe on lentolipun hinta, ja ennen kaikkea syyt, jotka vaikuttavat lippujen hintojen muuttumiseen. Myös syillä spekuloiminen on jo pitkään kulunut paljon matkaavien suosimiin kahvikeskusteluihin.

Eräs näihin syihin sisältyvä myytti pitkään aiheuttanut meillä kummastusta. Nyt on onkin hyvä hetki pureuta tämän myytin totuuden peräisyyteen.

Myytti: AirHelpin tapaisten yhtiöiden toiminta pakottaa lentoyhtiöitä nostamaan lippujen hintoja johtuen EC 261 mukaisten vakiokorvausten maksuista.

Osa ihmisistä kokee, että lentoyhtiöt kokevat tappioita, koska joutuvat maksamaan asiakkailleen korvauksia perutuista ja myöhästyneistä lennoista, ja nämä tappiot ulosmitataan suoraan lippujen hinnoissa. Tässä pilee virhearvio.

On totta, että lentolipun hinta on noussut viime vuosina, samalla kun vakiokorvaukset ovat nousseet yleiseen tietoisuuteen. Tähän on monia syitä.

On kuitenkin virhearvio kuvitella, että EC261 mukaiset vakiokorvaukset olisivat syynä lippujen hintojen nousuun tai että, ne vaikuttaisivat lentoyhtiöiden taloudellisiin tuloksiin.

Eritelläänpä tätä hieman…

Lentolipun hinta ja vakiokorvaukset – Mitä sanovat asiantuntijat?

Itsenäinen logistiikkaan ja liikenteeseen keskittyvä konsulttitoimisto Steer Davies Gleaves teki tutkimuksen, jossa pureuduttiin matkustajan kuluttajansuojaan liittyvään lainsäädäntöön ja sen vaikutuksiin lentoyhtiöiden talouteen sekä alaan yleisesti.

Tutkimuksessa todettiin, että jos 100% matkustajista, jotka ovat oikeutettuja vakiokorvaukseen, saisivat korvauksen, se korottaisi lentolippujen hintoja keskimäärin alle 1 € lippua kohden.

AirHelpin Chief Information Officer Ashley Raiteri lisää:

Lentolipun hinta ei ole mitenkään riippuvainen EC 261 vakiokorvauksista, ja lentoyhtiöt päätyvät maksamaan vain alle 8% kaikista korvauksista, joihin matkustajilla olisi oikeus. Viivästyksistä ja peruutuksista aiheutuvat muut kustannukset, kuten miehistön ylityökorvaukset, lentokenttämaksut, matkustajien uudelleen reititykset, polttoainekustannukset ja muut kustannukset, ovat vähintään tuhatkertainen menoerä verrattuna vakiokorvauksiin. 

EC 261 vakiokorvaus myytti

Keskimääräinen matkustajakohtainen korvaus lennon myöhästymisestä, peruutuksesta, tai ylibuukkauksesta johtuvasta lennolle pääsy epäämisestä on noin 400 €.

Tutkimusten mukaan vuoden 2015 jälkeen noin 6,4 miljoonaa matkustaa on ollut lennolla, joka oikeuttaa vakiokorvaukseen. Saattaa tuntua, että tästä muodostuu valtava summa, mutta tiedossa on, että vain murto-osa matkustajista päätyy saamaan korvauksen. Lisäksi summa jakaantuu valtavalle määrälle lentoyhtiöitä, joiden kassavirta ovat vuositasolla satojen miljoonien tai miljardien -luokassa.

On myös todettava, että yhtälön toisella puolella on valtava joukko pettyneitä matkustajia, jotka eivät ole olleet tietoisia oikeuksistaan. Samalla, lentoyhtiöt voisivat maksaa kaikille korvaukselle oikeutetuille asiakkailleen vakiokorvauksen ja se ei edes vaikuttaisi taloudelliseen tulokseen millään merkittävällä tasolla.

 

Lentoyhtiöillä menee hyvin

Toinen myytti liittyy lentoyhtiöiden tappioihin ja jatkuvasti pieneneviin voittoihin.

Lähiaikoina on uutisoitu, että International Airlines Group (IAG) on parantanut tulostaan 37 % tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla vuoden takaisesta 710 miljoonasta 975 miljoonaan euroon tänä vuonna.

Edes toukokuinen British Airwaysin IT-katastrofi ei vaikuttanut esimerkiksi British Airwaysin ja Iberian omistavan yhtiön liiketoimintaan erityisen negatiivisesti.

Myös Finnair on lyönyt pöytään kovia lukuja tänä vuonna, ja ennustanut tuloksensa jopa tuplaantuvan. Kovan tuloskunnon kerrotaan johtuvan öljyn hinnasta, investointien tuottavuudesta ja hyvästä käyttöasteesta.

Ei niin mairittelevan huomion kohteena olleet Ryanair ja United, ovat myös parantaneet tulostaan.

Jos alalla menee näin hyvin, miksi lippujen sitten hinnat jatkavat kohoamistaan?

1.  Alan keskittyminen

Ilmailualalla on monia muita aloja voimakkaampaa keskittymistä viime vuosina.

Yhteistyö, fuusioiden ja konkurssien johdosta suuret lentoyhtiöiden keskittymät määräävät alan tahdin.

Yhdysvalloissa on vain neljä isoa pelaajaa joiden liikevaihto yltää miljardiin dollariin. (American, Northwest, United and Delta).

Euroopassa taivaita dominoivat KLM, IAG, Lufthansa ja Ryanair.

Kummallakin markkina alueella neljän ison ryhmän dominointi tarkoittaa, että kilpailua nähdään vähenevissä määrin. On myös nähtävissä, että ryhmät jakavat reittejä toisilleen.

Vähenevä kilpailu tarkoittaa myös sitä, että yhtiöllä ei ole tarvetta kilpailla hinnoilla. Osakkeenomistajille tämä tarkoittaa hyviä aikoja, asiakkaille ei niinkään.

Euroopassa onneksi halpalentoyhtiöt hillitsevät hieman lippujen hintojen kohdistuvia nousupaineita.

2.  Lentokenttien kapasiteetti

Lentolipun hinta on myös riippuvainen lentokenttien kapasiteetista.

Lentoliikenteen määrä tulee jatkamaan kasvua samalla tavalla kuin se on kasvanut viimeiset 50 vuotta. Euroopassa ei pystytä kuitenkaan vastaamaan lentoliikenteen kysynnän kasvuun, johtuen maatoiminnan resursseista.

Euroopan komission tutkimuksessa selvisi, että lentoliikenne tulee kasvamaan 50% vuodesta 2012 vuoteen 2035. Se tarkoittaa kasvua 9 miljoonasta 14,4 miljoonaan vuoteen 2035 mennessä.

Samaan aikaan lentokenttien kapasiteetin kasvun ennustetaan olevan vain 17 % vuoteen 2035 mennessä.

Mikäli lentoliikenteen infrastruktuuriin ei panosteta enempää, lippujen hinnoille on nousupaineita.

3.  Öljyn hinta

Raakaöljyn hinnan lasku on ollut vuonna 2017 merkittävässä roolissa vaikuttamassa lentoyhtiöiden taloudelliseen tulokseen.

Kerosiini, joka jalostetaan raakaöljystä, on merkittävin kuluerä lentoyhtiöille henkilöstö ja kalustokulujen ohella.

Tänä vuonna öljyn hinta on ollut laskussa ja sama trendi on jatkunut jo useamman vuoden, mutta lentolipun hinta on silti nousussa. Miksi öljyn hinnan lasku ei tunnu asiakkaan lompakossa?

Tähän on useampia syitä ja kilpailun vähentyminen markkinoilla on näistä suurin. Matkustajat ovat olleet valmiita ostamaan lentolippuja kasvavilla hinnoilla. Kun asiakkaat eivät äänestä lompakoillaan, lentoyhtiöt pitävät öljyn hinnan laskusta aiheutuvat säästöt itsellään.

 

EC 261 on ystävä

Toistetaan vielä, EC 261 vakiokorvauksilla ei ole vaikutusta lentolippujen hintoihin, vaikka aiheesta on spekuloitu matkustajan oikeuksia puolustavan lainsäädännön määräämisestä saakka.

Asetuksen tarkoituksena on turvata matkustajan perustason kuluttajansuoja tilanteessa, jossa lento perutaan, myöhästyy pahasti, tai matkustajan pääsy lennolle evätään.

Jos asetusta ei olisi, lentomatkustaja olisivat näissä tilanteissa täysin lentoyhtiöiden armoilla.

Vain murto-osa lentomatkustajista on tietoinen oikeuksistaan ja päätyy samaan heille kuuluvan vakiokorvauksen. Näin ollen onkin tärkeää pitää asiaa esillä ja pakottaa lentoyhtiöt antamaan asiakkailleen kuuluvaa palvelua.

 

Olkoon myytinmurtajaiset tällä erää tässä.

Muistakaa, että kun lentäminen menee pieleen, me autamme!

Lopuksi vielä Scott kertoo (englanniksi) perusteet matkustajan oikeuksista.

Lennot ovat välillä myöhässä, mutta se ei tarkota sitä, että sinun pitää välttämättä kärsiä. Saatat olla oikeutettu jopa 600 € korvaukseen jos lentosi on myöhästynyt, peruttu tai ylibuukattu viimeisen kolmen vuoden aikana.

Saa korvaus viimeisen kolmen vuoden aikana viivästyneistä, perutetuista tai ylivaratuista lennoista.

Tarkista lentosi

TARKISTUS HOITUU 3 MINUUTTISSA